Syyskuun 16. päivä kerhossa oli aiheena ensimmäinen työpaikkani. Kyllä ihmisten kertomuksista paistoi selvästi läpi se seikka, että meidän nuoruudessamme töitä oli tarjolla aivan eri tavalla kuin nykynuorille on. Molemmat tehtaat tarjosivat töitä niin tytöille kuin pojillekin. Moni kertoi sen ensimmäisen ”oikean” työpaikan olleen juuri Kemiyhtiössä tai Veisiluodossa. Hauskojakin sattumuksia kuultiin vähän jokaiselta. Nyt tilanne on aivan toinen, ilman vankkaa ammatillista koulutusta ei tehtaillekaan pääse nuoret töihin. On toki niin että koulutusmahdollisuudet ovat myös huomattavasti monipuolisemmat mutta pitkäkään koulutus ei aina takaa työpaikan saantia ainakaan omalta kotipaikkakunnalta. Mielenkiintoista oli myös se, että varsin moni muisti Karihaaran sahan palon vonna 1949 syyskuussa. Minäkin muistan palavat kekäleet, joita lensi Marttallaan ja Ristikankaalle, vaikka oli vasta 3 ja puolivuotias. Kiva syksyinen päivä mutta hiukan porukkaa harvensi se että ulkona satoi vettä välillä ihan kaatamalla.