Kerhopäivä 20.3.
Varapuheenjohtaja Raimo Holopainen toivotti osallistujat tervetulleiksi epilepsia-aiheiseen kerhotapaamiseen.
Lapin alueen epilepsiayhdistyksestä puheenjohtaja Pia Salmela ja hallituksen jäsen Sini Oinas kertoivat yhdistyksestä ja sairaudesta.
Yhdistykseen kuuluu 130 jäsentä eri puolilta Lapin maakuntaa.
Melkein kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen. Säännöllinen syöminen ja elintavat ovat suojaavia tekijöitä. Stressi ja unettomuus ovat kuormittavia tekijöitä.
Kohtauksen voi laukaista esim. kuumuus (sauna).
Sini sairastaa epilepsiaa vuodesta 2018 ja kertoi saaneensa ensimmäisen isomman kohtauksen ajaessaan autoa, ja onneksi vieressä istuva sisarensa onnistui ohjaamaan auton tien viereen.
Todennäköisesti hän on sairastanut tietämättään pitemmän aikaa kuten moni muukin ennen diagnoosia. Epileptisen kohtauksen saanut ei muista välttämättä kohtauksestaan ja moni voi
saada kohtauksen nukkuessaan.
Lääkäriin/neurologian polille kannattaa olla yhteydessä herkästi. Aiemmin epilepsiaa tai vanhastaan kaatumatautia pelättiin. Onneksi hoitoa on saatavilla ja hoito kehittyy, joten
epilepsian kanssa voi elää kuten muunkin pitkäaikaissairauden.
Joka toinen viikko Kemin kulttuurikeskuksen kahvilasa pidetään Kaverikahvila -tapaaminen ja siihen voi osallistua kuka tahansa epilepsia-taudista kiinnostunut.
Epilepsia on aivojen sähkötoiminnan häiriötila.
Mikä on ensiapu?
Nykyinen suositus ensiavu on turvata kohtauksen saaneelle hengitys ja siksi kylkiasento on paras. Samoin seurata tilannetta ja hälyttää 112.
Hyvä on tutkia kohtauksen syy vaikka olisi vain kerran. Jos kohtauksia on kaksi vuodessa, silloin on varma syy tutkituttaa. Noin 1 % suomalaisista sairastaa ja jopa 10 % on kokenut epileptisen kohtauksen.